Lajissaan ensimmäistä Forssa Textile Week -tapahtumaa vietettiin elokuussa neljän päivän ajan perinteikkäässä tekstiilikaupunki Forssassa, jossa on hienosti otettu tekstiilihistoria käyttöön, ja tapahtuman myötä tuotiin sitä vielä entistä enemmän esille. Forssa Textile Week sisälsi näyttelyitä, pop-up -myymälöitä, paneelikeskusteluja, vierailijoita ja monenlaisia muita tapahtumia, joita oli suunnattu niin tekstiilialaa tunteville kuin suurelle yleisölle.
Paneelikeskusteluita käytiin Forssan Teatterin tiloissa kolmena päivänä, aiheina olivat suomalainen muotoilu ja tuotanto, koulutus ja osaaminen, sekä kotimaiset kuidut ja kädentaitojen nykytila ja tulevaisuus. Perjantain keskustelussa kuultiin ajatuksia kolmen suomalaisen yrityksen, Foxa Oy:n, Glope Hope Oy:n ja Rykkeri/Forssa Fabric Oy:n osaamistarpeista, sekä arvojen ja liiketoiminnan yhdistämisestä.
Glope Hope Oy:n toimitusjohtaja Jan Timm Utecht listasi tulevaisuuden työntekijän tärkeiksi osaamisalueiksi jatkuvan muutoksen hallinnan, teknologian hyödyntämisen, sekä yritykselle sopivat arvot ja osaamisen. Kaikille kolmelle perjantain paneelin yritykselle arvot ovat tärkeä osa liiketoimintaa, ja myös yrityksiin rekrytoitavien uusien ihmisten pitäisi kunnioittaa samoja arvoja jossakin määrin, muiden vaadittavien ominaisuuksien ohella. Vastuullisuus ja läpinäkyvyys ovat tekstiilialalla tätä päivää, ja tärkeitä kaikille paneelin yrityksille. Foxa Oy:n Johanna Rämön mukaan pitää tehdä edelleen lisää työtä sen eteen, että esimerkiksi materiaalien tuotantoketjun tiedot saadaan välitettyä eteenpäin asiakkaille. Digitalisaatio tuo tähän työhön lisää mahdollisuuksia, kun dataa voidaan käsitellä ja siirtää helpommin.
Glope Hopen tuotantoon käytetään usein jonkin muun tahon ylijäämämateriaaleja, tai poistotekstiiliä. Tällöin materiaalin viimeisin matka kyllä tunnetaan, mutta Jan Timm Utechtin mukaan tarvitaan paljon luovuutta, jotta kaikelle materiaalille keksitään koti ja käyttötarkoitus. Nämä kaksi firmaa, Foxa ja Glope Hope tekevät myös yhteistyötä, jossa Foxan ylijäämämateriaaleja toimitetaan Glope Hopelle käytettäväksi.
Rykkerin toiminta perustuu pitkälti kulttuuriperinnön vaalimiseen. Tätä työtä tehdään näkyväksi muun muassa kursseilla ja vierailuilla yritykseen. Rykkerin tiimissä työskentelevän Marjut Pylkkänen-Kujamäen mukaan lisäksi toiminnassa on oltava mukana aina myös liiketaloudellinen ajattelu. Rykkeristä löytyy laaja juttu Tekstiililehdestä 3/2020.
Yhteistyökumppanina japanilaisia tekstiilisuunnittelijoita
Forssan museon museonjohtaja Kati Kivimäki iloitsi onnistuneesta tapahtumasta: ”Tapahtuman näin hyvä onnistuminen sekä kävijämäärät olivat positiivinen yllätys. Kun tapahtumaa järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa, pienellä porukalla ja pienellä budjetilla, emme yhtään tienneet, kuinka olemme väkeä tavoittaneet.” Kivimäen mukaan kaikkiin osatapahtumiin riitti hyvin osallistujia, ja mukana oli runsaasti tekstiilialalla toimivaa väkeä.
Tapahtuma on saanut inspiraatiota Forssan Museon vuoden 2022 vierailusta Hataoma-chi-festivaalilla Japanissa. Osana Forssa Textile Weekiä olikin Japani-tori, jossa Japanista saapuneet tekstiilisuunnittelijat esittelivät tuotteitaan myyntinäyttelyssä.
Forssa Textile Week oli tällä kertaa osa Forssan kaupungin satavuotisjuhlavuotta, mutta onnistuneen tapahtuman ja hyvän palautteen myötä tekstiiliviikko saa myös jatkoa. Kati Kivimäen mukaan suunnittelu on jo alkanut, vaikka tarkkoja päivämääriä ei vielä ole lyöty lukkoon.
Teksti ja kuvat: Sari Granni
Forssa Textile Week jakaantui useisiin eri tiloihin Forssan keskustassa. Sinisessä talossa oli esillä opiskelijoiden tekstiiliprojekteja. Metropolian Taste for Waste -projektissa oli tutkittu tekstiilituotteiden eliniän pidentämistä erityisesti kankaanpainon ja värjäämisen menetelmin.
Hämeen ammattikorkeakoulun Älykkään ja kestävän muotoilun opiskelijoiden töitä esiteltiin Pinnalla-kokonaisuudessa.
Kirjaston näyttelytila Vinkkelissä oli esillä Finlayson Forssan painokangasateljeen töitä vuosikymmenten varrelta. Monet kuoseista ja suunnittelijoista ovat suomalaisille hyvin tuttuja ja tunnistettavia, kuten vaikkapa Pirkko Hammarbergin tai Aini Vaarin suunnittelemat kuosit.
Vanhan kehräämön alueella toimii Forssan Museon ylläpitämä Kuosikeskus.