Teksti: Susanna Uusi-Uitto, Puolustusvoimien järjestelmäinsinööri
ja Lea Heikinheimo, yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulu

Kuvat: Susanna Uusi-Uitto

Lahden ammattikorkeakoulun (nykyisin LAB-ammattikorkeakoulu) Uudistavan johtamisen (YAMK) koulutusohjelman opinnäytetyössään Susanna Uusi-Uitto tutki Puolustusvoimien hylätyn vaatetusmateriaalin kierrätysmahdollisuuksia ja niiden soveltuvuutta Puolustusvoimille sekä poltettavan tekstiilijätteen vähentämistä. Työssä kartoitettiin myös kiertotalouden mukaisen toimintamallin lisäämisen mahdollisuuksia Puolustusvoimien vaatetusmateriaalin elinjaksonhallintaan.

Opinnäytetyö “Puolustusvoimien vaatetusmateriaalin kierrätyksen ja kiertotalouden edistäminen” on luettavissa kokonaisuudessaan linkin takaa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120424471

Puolustusvoimien Vaatetuskorjaamolla hylätään vuosittain noin 160 000 kiloa vaatetusmateriaalia, jonka uudelleen hankinta-arvo on noin 5 miljoonaa euroa. Nykyisin hylätystä materiaalista jopa 80 prosenttia hävitetään polttamalla ja loput 20 prosenttia kierrätetään aseiden puhdistusliinoiksi tai käytetään polttosuojelukoulutuksessa, maalimiehillä ja potilailla harjoituskäytössä. Myös nahkavöiden soljet kiertävät hylätyistä vöistä uusien vöiden soljiksi.

Lait ja muut velvoitteet painostavat julkisia toimijoita
kiertotalouden ja kierrätyksen lisäämiseen

Puolustusvoimia ja muita julkisia toimijoita velvoitetaan kiertotalouden ja kierrätyksen lisäämiseen lainsäädännön ja muiden velvoitteiden avulla. Puolustusvoimien omaan ympäristöpolitiikkaan kuuluu lainsäädännön noudattaminen, tietoisuus toimintojen ympäristövaikutuksista, ympäristöhaittojen ennaltaehkäisy ja minimointi sekä toiminnan jatkuva parantaminen.

Suomen jätelain 646/2011 11 §:ssä on säädetty, että viranomaisen ja julkisoikeudellisen laitoksen ja yhteisön on toimittava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän, ja että se on mahdollisimman haitatonta. Sen on myös käytettävä mahdollisuuksien mukaan kestäviä, korjattavia, uudelleenkäytettäviä, kierrätettäviä ja kierrätetyistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Jätelaki asettaa tärkeimmäksi tavoitteeksi jätteen määrän, ja sen haitallisuuden vähentämisen. Sitä seuraavat jätteen valmistelu uudelleenkäyttöön, kierrätys sekä hyötykäyttö. Mikäli kierrätys ei ole mahdollista, voidaan se hyödyntää energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteiden loppusijoittaminen kaatopaikalle.

Valtioneuvoston kaatopaikka-asetuksen 331/2013 mukaisesti tekstiilijätettä ei pääsääntöisesti voida sijoittaa vuodesta 2016 alkaen kaatopaikalle ilman esikäsittelyitä.

Uudessa hallitusohjelmassa on myös velvoitteita julkisille toimijoille. Julkisten toimijoiden on toimittava esimerkkinä ympäristöystävällisten ratkaisujen käyttöönottamisessa ja niitä velvoitetaan kestäviin hankintoihin. Myös hankintalakia ollaan muuttamassa siten, että suuriin hankintoihin kriteereihin pitää sisällyttää hiili- ja ympäristöjalanjälkivaatimus.

Euroopan Unioni on laatinut kriteereitä myös niin sanottujen vihreiden tekstiilihankintojen (green public procurement = GPP) tekemiseksi. Kriteereissä on keskitytty tuotteiden elinkaaren aikana syntyviin ympäristövaikutuksiin, ja niissä on huomioitu myös tekstiilien elinkaarikustannuslaskenta, jolla voidaan arvioida tekstiilituotteiden omistamiseen liittyvät kokonaiskustannukset. Kriteerit eivät kuitenkaan vielä sido jäsenmaita.

Puolustusvoimien vaatetusmateriaalia huolletaan, korjataan ja pestään

Puolustusvoimilla on niin sanottu vaihtovaatetus eli vaatteet kiertävät varusmieheltä toiselle. Vaihtojen välissä niitä huolletaan, korjataan ja pestään Puolustusvoimien Vaatetuskorjaamolla, jonka tuotantolaitokset sijaitsevat Säkylässä ja Mikkelissä. Puolustusvoimien Vaatetuskorjaamolla korjataan vaatteita ja varusteita vuosittain lähes 400 000 kappaletta tai paria, jonka rahallinen uudelleen hankinta-arvo on yli 11 miljoonaa euroa. Korjaamolla pestään yli 3,2 miljoonaa kiloa vaatetusmateriaalia vuodessa. Myös saappaille on oma desinfiointipesukone, jossa huolletaan yli 43 000 saapasparia vuosittain. Vaatetuskorjaamon toiminta on ainutlaatuista, sillä esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa ei ole vastaavanlaista toimintaa.

Vaatetusmateriaali korjataan käyttötarkoitukseen sopivaan kuntoon eli esimerkiksi lomapuvun tulee näyttää uutta vastaavalta, kun taas palveluspuvussa saa olla erivärisiä vetoketjuja, tarranauhoja ja paikkoja. Palvelusvaatteessa saa olla päälle ommeltuja paikkoja, ja niiden hihansuita voidaan korjata esimerkiksi charmeuse-nauhalla. Maastopuvulla on niin sanotusti kaksi eri elämää eli uusi puku palvelee lomapukuna niin pitkään kuin se ulkonäöllisesti siihen soveltuu. Tämän jälkeen siihen kiinnitetään metallinen niitti, jonka jälkeen käyttö jatkuu palveluspukuna sen hylkäykseen saakka.

Puolustusvoimien hylkäämä vaatetusmateriaali

Puolustusvoimissa hylätään vuosittain noin 160 000 kiloa vaatetusmateriaalia. Suurimman jakeen muodostavat jalkineet, joiden osuus kaikesta hylätystä materiaalista on noin 35 prosenttia. Jalkineisiin kuuluvat kumi- ja pakkassaappaat, joiden osuus hylätyistä jalkineista on noin 16 prosenttia. Muiden jalkineiden eli varsikenkien, puolikenkien, juoksujalkineiden ja sisäjalkineiden osuus on noin 19 prosenttia. Toiseksi suurimman jakeen muodostaa polyesteri-puuvillasta valmistetut tuotteet, joita hylätään keskimäärin 28 000 kiloa vuosittain, joka on noin 22 prosenttia kokonaismäärästä.

Kuviossa 1 on esitetty hylätty materiaali jaoteltuna eri jakeisiin. Jaottelussa on huomioitu eri jakeiden soveltuvuus eri kierrätysmenetelmiin. Määrät ovat keskiarvoja vuosina 2012-2018 hylätystä materiaalista. 

Puolustusvoimien vaatetusmateriaalin kiertotalouden edistäminen

Kiertotalouden tavoitteena on, että raaka-aineet ja materiaalit pysyisivät mahdollisimman pitkään talouden käytössä eikä jätettä syntyisi. Vaatteen käyttöiän pidentämisellä voidaan vähentää merkittävästä ympäristölle aiheutuvia haittavaikutuksia. Puolustusvoimien vaatetusmateriaalin kiertotalouden edistämisen ratkaisuina nähdään toiminnan kehittäminen suunnittelu- ja hankintavaiheissa sekä kunnossapidossa.

  1. a) Vähentää turhia hankintoja eli jätteen määrää

Erityistä huomiota tulisi kiinnittää tarpeen huolelliseen määrittelyyn ja suunnitteluun, koska sillä voidaan suoraan vaikuttaa syntyvän jätteen määrään, energian ja neitseellisten luonnonvarojen kulutukseen sekä ympäristön kemikaalikuormitukseen.

  1. b) Suunnittelu

Vaatetuksen suunnitteluvaiheessa määritellään tuotteen tekniset vaatimukset, materiaalit, kaavoitus ja malli, joilla voidaan vaikuttaa suoraan tuotantomääriin, huoltoon ja korjattavuuteen, kestävyyteen, uudelleenkäyttöön ja kierrätettävyyteen. Korjattavuuteen ja vaatteen kestävyyteen sekä käyttöiän pidentämiseen voidaan vaikuttaa materiaalien lisäksi vaatteen mallin ja kaavoituksen suunnittelulla, saumarakenteiden ja kestävien rakenteiden määrittelyillä.

  1. c) Materiaalivalinnat

Materiaalivalinnoissa ratkaisuina nähdään kierrätyskuitujen käyttö sekä yhdestä raaka-aineesta valmistettu materiaali ja tuote, jolloin se olisi helpommin kierrätettävissä sen elinkaaren lopussa.  Pitäisi suosia vähemmän lannoitteita, kasvinsuojeluaineita ja kemikaaleja sisältäviä materiaaleja sekä ottaa käyttöön kansainvälisiä ympäristömerkkejä, sertifikaatteja ja tuoteturvallisuusmerkkejä. Tällä hetkellä Puolustusvoimien vaatetushankinnoissa käytetään Ökö-Tex -tuoteturvallisuusvaatimusta. Myös materiaalien laatuun ja erityisesti huollettavuusominaisuuksiin tulisi kiinnittää huomiota, jotta ne kestäisivät kovaa käyttöä mahdollisimman pitkään sekä laitospesun ja kuivauksen aiheuttaman rasituksen.

  1. d) Hankintatoimi

Hankintatoimessa kiertotalous voidaan ottaa huomioon lisäämällä hankinnan vaatimuksiin esimerkiksi erilaisten ympäristömerkkien käyttövaatimus. Myös Euroopan Unionin vihreiden hankintojen kriteerien käyttöönotto ja valintaperusteiden muuttaminen siten, että niissä huomioidaan tuotteiden jälkikäsittely ja kierrätettävyys.

  1. e) Huollon ja korjauksen kehittäminen

Huomioitaisiin vaatetuskorjaamon prosesseissa yhä enemmän pesuaineiden ympäristöystävällisyys, laitteiden energiankulutus, pesulämpötila ja muu taloudellisuus. Tehostettaisiin tuotteiden korjausta, ja etsittäisiin uusia ratkaisuja korjauksien nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi. Pidennettäisiin vaatteen elinkaarta modifioimalla eli muuttamalla vaatteen teknisiä ratkaisuja esimerkiksi saumarakenteita ja kaavoitusta operointivaiheessa saadun käyttökokemuksen ja korjaamolla tehtyjen korjausten perusteella.

  1. f) Tekstiilijätteen loppukäsittely ja kierrätys

Hylättyjen tuotteiden jälkikäsittelyyn tulisi luoda uusi toimintamalli, joka vastaisi jätelainsäädännön vaatimuksia resurssitehokkuudesta ja etusijajärjestyksen noudattamisesta.

Hylätyn vaatetusmateriaalin kierrätysmahdollisuudet

Talousvarikolla järjestettiin keskiviikkona 5. kesäkuuta 2019 tekstiilijätteen kierrätysmahdollisuuksien ideointitilaisuus eli innovaatiopaja. Tilaisuuteen osallistui 24 henkilöä, jotka olivat Puolustusvoimien yhteistyökumppaneita, kiertotalouden parissa toimivia tahoja ja Puolustusvoimien talousmateriaalin elinjakson hallinnasta vastaavia henkilöitä. Innovaatiopajan tarkoituksena oli löytää erilaisia tapoja, menetelmiä ja kehitysideoita, miten kierrättää Puolustusvoimien hylättyä vaatetusmateriaalia polttamisen sijaan.

Innovaatiopajan henkilökohtaisessa innovointiosuudessa syntyi yhteensä 120 ideaa. Kuviossa 2 on esitetty syntyneet ideat jaoteltuina eri kierrätystavoille, joita ovat kemiallinen ja mekaaninen kierrätys, uudelleenkäyttö ja muut yleiset ratkaisut. 

Innovaatiopajassa henkilökohtaisen innovoinnin lisäksi oli ryhmäinnovointia, jossa osallistujat jaettiin viiteen eri ryhmään, joissa etsittiin ratkaisuja ennalta määriteltyihin aiheisiin: kumisaappaiden, villatuotteiden ja tyynyjen jälkikäsittely, mekaaninen kierrätys ja uudelleenkäyttö. Ryhmäinnovoinnissa käsiteltävän aiheen ympärille kerättiin viisi erilaista toteutusmenetelmää, joista yhtä menetelmää käsiteltiin vielä SWOT-analyysin avulla.

Esimerkiksi mekaanisen kierrätyksen ryhmän viisi parasta ideaa olivat tekstiilijätteen käyttäminen komposiittituotteisiin, matonkuteiksi, öljynimeytysmattoihin, uudelleen kehrättäväksi ja 100 prosenttisen materiaalin jalostus uudeksi tuotteeksi (kuvio 3). SWOT-analyysissä tarkasteltiin 100-prosenttista polyesteriä sisältävien tuotteiden mekaanista kierrätystä, ja sen vahvuutena tunnistettiin olemassa olevat markkinat, korkea laatu ja tuotteiden arvo (kuvio 3). Heikkouksina nähtiin pienet määrät, tiukat tuotevaatimukset ja se, että teollisen mittakaavan kapasiteettia ei ole Suomessa. Useat käyttökohteet ja kierrätettävyys nähtiin mahdollisuutena, kun taas uhkina nähtiin sekoitemateriaalit, neitseellisen materiaalin hintaromahdus ja lainsäädäntö.

KUVIO 3. Ryhmäinnovoinnin mekaanisen kierrätyksen ryhmän ideat 

Muita hylätyn materiaalin kierrätysvaihtoja ovat erilaiset digitaaliset alustat, joissa voidaan ilmoittaa tarjolla olevista jätteistä tai materiaaleista ja etsiä tarjolla olevia jätteitä tai materiaaleja. Hyvänä esimerkkinä tästä on Motiva Oy:n Materiaalitori, joka on avoin ja maksuton palvelu kaikille y-tunnuksen omaaville organisaatioille ja viranomaistahoille.

Kierrätyksen haasteet

Puolustusvoimien vaatetusmateriaalin kierrätyksen haasteina ovat vähäiset henkilöstö- ja tilaresurssit, joita tarvitaan hylättyjen tekstiilien lajittelussa. Puolustusvoimien vaatetusmateriaalista tulee poistaa tai muuten mitätöidä Puolustusvoimien omaisuustunnus eli tornitunnus ennen sen luovuttamista ulkopuoliselle taholle. Tornitunnus on kudottu tai painettu merkki, joka on kiinnitetty vaatteisiin ympäri ommellen. Tornitunnus antaa vaatteille niin sanotun ikuisen vaihto-oikeuden eli se voidaan vaihtaa varusvarastolla ehjään, puhtaaseen ja sopivaan. Vaatetusmateriaalissa saattaa olla myös muita tunnuksia, joiden käyttämiseen uudella omistajalla ei ole oikeutta. Ne on myös poistettava tai mitätöitävä. Kierrätettävistä vaatteista pitäisi usein poistaa myös lisätarvikkeet eli vetoketjut, nepparit, napit ja soljet.

Yleisesti tekstiilijätteen kierrättämisen haasteina ovat lajittelu, sekoitemateriaalit ja siitä syntyvät kustannukset. Puolustusvoimien tekstiilijätteen jälkikäsittelyn eli polttamisen kustannukset olivat noin 17 200 euroa vuonna 2018. Jätteen loppukäsittelykustannukset tulevat olemaan korkeammat, mikäli jäte käsitellään muuten kuin polttamalla. Korkeammat kustannukset eivät kuitenkaan saisi olla este luonnonvarojen säästämiselle ja ilmastonmuutoksen hillitsemiselle. Jätelain ja sen etusijajärjestyksen noudattaminen on velvoittavaa, mikä tarkoittaa, että jäte tulee ensisijaisesti uudelleen käyttää tai kierrättää.