Joka toinen vuosi järjestettävät Techtextil- ja Texprocess -messut järjestettiin Frankfurtissa huhtikuun lopulla. Messujen isoina teemoina olivat digitalisaatio ja erityisesti tekoäly ja sen antamat mahdollisuudet sekä haasteet alalle, sekä tietenkin jälleen kestävä kehitys. Myös talousasiat, kuten energian ja materiaalien hinnat puhuttivat osastoilla ja puheenvuoroissa.
Professori Ingo Rollwagen painotti yhteistyön merkitystä digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämisessä, vain sillä tavoin päästään parhaiten hyötymään teknologian tuomista mahdollisuuksista.
Messujen avaustilaisuudessa Textiles & Textile Technologies -sektorin varatoimitusjohtaja Olaf Schmidt painotti, että teknisten tekstiilien alalla on valtava potentiaali, ja tekstiiliin perustuvien sovellusten merkitys on jopa uraauurtava monella toimialalla. Schmidtin mukaan monet alan innovaatiot, joita messuillakin oli esillä, ovat pienten ja keskisuurten yritysten aikaansaannosta. Avajaistilaisuudessa puheenvuoron pitänyt professori Ingo Rollwagen toi esille tekoälyn merkityksen kasvua toimialalla ja yleisestikin, kasvu tulee olemaan hänen mukaansa erittäin nopeaa ja merkittävää. Professorin mukaan erityisesti tekstiilien kierrätys hyötyy tekoälyn kehittymisestä, kun uusia sovelluksia kehitetään kierrätyksen tehostamiseksi. Jotta yritykset voisivat hyödyntää tekoälyä, on yrityksen datan oltava kunnossa, niin että data on hallittua ja organisoitua.
Kierrätyskuitujen tilanne
rPet- eli muovipulloista tehtyä polyesterikuitua oli tarjolla lukemattomilla osastoilla, mutta muut kierrätyspohjat olivatkin harvemmassa. Eniten vaikutti olevan esimerkkejä siitä, että yritykset kierrättävät omat tai asiakkaiden tekstiilien sivuvirtansa uudelleen tekstiilikuiduksi. Tällöin on tietysti helppo tietää mitä kierrätyskuidut pitävät sisällään, ja hallita keruu- ja tuotantoprosessia.
Monien materiaalituottajien mukaan heidän asiakkaansa ovat kyllä kiinnostuneita kierrätyskuiduista, mutta usein hidasteena ostoille on hinta. Kierrätyskuidut ovat yleensä kalliimpia kuin neitseelliset kuidut, ja asiakkaat ovat harvoin valmiita maksamaan tästä. Yleinen tilanne tuntuu olevankin, että monet materiaaleja tuottavat yritykset haluaisivat aidosti siirtyä enemmän ja enemmän tarjoamaan kierrätyspohjaisia kuituja, mutta korkeamman hinnan takia kauppaa ei tahdo syntyä.
Teknisiä materiaaleja kehittävän Rivertexin osastolla oli esimerkki teknisestä ulkoiluasusta, jossa kaikki materiaalit ovat kierrätyspolyesteriä, aina kankaista nappeihin, vetoketjuihin ja teippeihin asti, ja koska koko asu on samaa materiaalia, on se myös helppo kierrättää takaisin polymeeri- ja kuitumuotoon.
Kierrätysmateriaalien lisäksi toinen näkökulma asiassa on kierrätettävyys, mihin oli myös useampi materiaalitoimittaja tarttunut. Esimerkiksi teknisiä kankaita tarjoavan Rivertexin valikoimassa on monomateriaalia olevia kankaita, koska yhtiössä halutaan tarjota markkinoille helposti kierrätettäviä materiaaleja. Yrityksen edustajan mukaan asiakkaiden suunnasta ei ole vielä ollut suurta kysyntää monomateriaaleille, mutta yritys haluaa myös hieman kouluttaa asiakkaitaan tuomalla tarjolle ekologisesti entistä kestävämpiä kankaita.
Kun neitseellisten tekokuitujen käyttö tuntuu pysyvän voimakkaana, eikä tällöin myöskään mikromuoviongelma poistu, on useampikin yritys kehittänyt ratkaisuita muoviperäisten materiaalien maatumiseen. Yksi messuilla esillä ollut ratkaisu on sveitsiläisen OceanSafe-organisaation naNea-polyesteri. Yritys on kehittänyt teknologian, jossa tiettyjä aineita polyesteriin lisäämällä muokataan polymeerit sellaisiksi, että ne maatuvat merivedessä 90 päivässä. Lisätty teknologia ei vaikuta polyesterin ominaisuuksiin, ja kuidut voidaan myös kierrättää.
Myös synteettisiä kuituja valmistava Radici Group esitteli omien materiaalien tuotannosta jäävien sivuvirtojen kierrättämisestä syntynyttä lankaa. Lisäksi niin tässä, kuin useassa muussakin yrityksessä on tartuttu biopolymeerien valmistukseen, raaka-aineena oli useammallakin kuituvalmistajalla risiiniöljy. Risiiniöljyä käytettiin raaka-aineena myös joissakin sveitsiläisen Pontacolin tuottamissa liimakalvoissa.
Monet yritykset kertoivat kierrättävänsä oman kuitu-, kehruu- tai kudontatuotannon sivuvirrat ja ylijäämät uudelleen. Tämä vaihtoehto onkin varmasti helppo toteuttaa, koska yrityksellä itsellään on oma prosessi sekä materiaalien koostumus tiedossa. Yksi omia sivuvirtojaan kierrättävä kehräämö on portugalilainen Tearfil, joka tarjoaa samaa palvelua myös muille yrityksille. Tearfilissä on todella paneuduttu tekstiilien kierrätykseen, ja etsitään jatkuvasti uusia tapoja tuottaa lankoja entistä ekologisemmin ja kestävämmin. Yrityksen EcoHeather-langat on kehrätty kehräämön ylijäämäkuiduista, ne ovat värjäämättömiä, ollen myös sillä tavoin ekologisia ja kestäviä hiilijalanjäljeltään. Renovo-tuotteet taas on tehty ylijäämälangoista, joita syystä tai toisesta jää yrityksen varastoihin. Tearfil tekee yhteistyötä monien tekstiilialan edelläkävijäyritysten kanssa, ja kehrää muun muassa Spinnova-kuitua.
Tearfil kierrättää niin kuituja, lankoja kuin kankaita, tarjoten palvelua myös muille yrityksille.
Perinteistä ja uutta teknologiaa
Saksalaisen Baur Vliesstoffe GmbH:n lavalan on vaihtoehto tekokuiduista valmistetuille eristeille vaatetuksessa ja vuodevaatteissa. Lavalan-eristeet on valmistettu eurooppalaisesta lampaanvillasta, mukana on joissakin tuotteissa myös maissipohjaista PLA-kuitua.
Ruotsalainen LunaMicro palkittiin teknologiastaan, joka poistaa kosteutta tekstiilituotteista käytön aikana, vähentäen näin esimerkiksi hikoilun vaikutuksia. Sovelluksessa käytetään monikerroksista, huokoista tekstiiliä, joka on yhdistetty pieneen akkuun.