SUOMEN TEKSTIILITEKNILLINEN LIITTO RY SÄÄNNÖT
1§
Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto, nimi on Suomen Tekstiiliteknillinen Liitto ry. Sen tarkoituksena on olla tekstiili-, vaatetus- ja muussa ompelevassa teollisuudessa sekä näihin liittyvillä aloilla toimivien jäsentensä yhdyssiteenä, toimia alan teknillisten ja muiden toimintojen kehittämisen hyväksi, jakaa stipendejä perustamistaan rahastoista toimialan piiriin kuuluvaa opiskelua tai tutkimusta varten, antaa lausuntoja, käsitellä alan teknillisiä, tieteellisiä, tuotannollisia ja taloudellisia kysymyksiä sekä kehittää jäsentensä ammattitaitoa. Tarkoitustaan liitto toteuttaa järjestämällä esitelmiä, kokouksia, tehdaskäyntejä, opintomatkoja ja kustantamalla julkaisuja sekä muilla mahdollisilla vastaavanlaisilla tavoilla.
Liiton kotipaikka on Tampereen kaupunki. Tarpeen mukaan voidaan perustaa liiton alaisia rekisteröimättömiä paikalliskerhoja sekä toimialakohtaisia jaostoja.
2§
Liiton varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä tekstiili-, vaatetus, jalkine- sekä ompelevassa teollisuudessa ja näihin liittyvillä aloilla toimivia henkilöitä, joilla kiinnostus tekstiiliin on teknisesti suuntautunut, ja jolla yrityksessä vastuu on merkittävä.
Jäsenet hyväksyy liiton hallitus. Jäseneksi hyväksymisen ehtona on, että
a) jäseneksi pyrkijän kirjallisesti antamat henkilötiedot osoittavat, että hänet voidaan hyväksyä jäseneksi sen mukaan mitä tämän pykälän 1. momentissa säädetään.
b) vähintään 4/5 läsnäolevista hallituksen jäsenistä kannatta pyrkijän hyväksymistä jäseniksi.
Nuoriksi jäseniksi liiton hallitus voi hyväksyä opiskelijoita, joille on myönnetty opiskeluoikeus alan oppilaitoksessa. Nuorilla jäsenillä ei ole äänioikeutta liiton kokouksissa.
Kunniajäseniksi voi liitto kutsua henkilöitä, jotka erikoisen merkittävällä tavalla ovat toimineet liiton hyväksi. Kunniajäsenillä on varsinaisten jäsenten oikeudet.
Kannattaviksi jäseniksi voi hallitus hyväksyä osakeyhtiöitä ja muita oikeuskelpoisia yhteisöjä tai yksityisiä henkilöitä. Kannattavilla jäsenillä ei ole äänioikeutta liiton kokouksissa.
Varsinaiset ja nuoret jäsenet suorittavat vuosittain vaalikokouksen määräämän jäsenmaksun. Kunniajäsenet ovat vapaat jäsenmaksun suorittamisesta. Kannattavien jäsenten jäsenmaksusta päättää vaalikokous vuosittain.
Jäsen, joka jättää jäsenmaksun suorittamatta, voidaan erottaa liitosta.
Jos jäsen käyttäytyy arvottomasti tai toimii sellaisella tavalla, joka ei ole sopusoinnussa liiton toimintaperiaatteiden kanssa, voidaan hänet erottaa liitosta hallituksen päätöksellä, joka tehdään vähintään 4/5 ääntenenemmistöllä. Jos erotettu jäsen ei tyydy hallituksen päätökseen, voi hän valittaa siitä liiton kokoukselle. Tällöin jää erottamispäätös voimaan, jos siitä suljetuin lipuin äänestettäessä vähintään 2/3 annetuista äänistä annetaan erottamisen puolesta. Muussa tapauksessa päätös raukeaa. Kirjallinen valitus on jätettävä hallitukselle 30 päivän kuluessa siitä, kun päätöksestä on annettu tieto erotetulle jäsenille.
3§
Liiton päätäntävaltaa käyttää liiton kokous.
4§
Liitto kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen, joista toinen, vuosikokous, pidetään maaliskuussa ja toinen, vaalikokous, marraskuussa. Ylimääräinen kokous pidetään hallituksen katsoessa sen tarpeelliseksi tai jos vähintään 1/10 jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti ja määrättyä tarkoitusta varten. Kutsut kokouksiin ja kokousten ohjelma on saatettava kirjallisesti jäsenille vähintään 7 päivää ennen kokousta. Paikalliskerhot ja jaostot toimivat itsenäisesti.
5§
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
a) valitaan kokoukselle puheenjohtaja
b) esitetään hallituksen vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta,
c) hyväksytään edellisen vuoden tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä edellisen vuoden hallitukselle,
d) päätetään mahdollisen ylijäämän käyttämisestä, jolloin varoja voidaan siirtää muodostettaviin rahastoihin,
e) muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Vaalikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
a) valitaan kokoukselle puheenjohtaja,
b) valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi vuodeksi,
c) valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi,
d) valitaan kaksi tilintarkastajaa seuraavaksi vuodeksi sekä heille varamiehet,
e) vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma,
f) päätetään varsinaisten ja nuorten jäsenten jäsenmaksuista seuraavaksi vuodeksi,
g) vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio,
h) muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Vaalit tapahtuvat avoimella äänestyksellä, ellei joku läsnäolevista vaadi suljettua lippuäänestystä.
6§
Liiton hallituksen muodostavat puheenjohtaja ja lisäksi 12 muuta jäsentä. Puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan ja hallituksen muut jäsenet kukin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vuosittain on 1/3 jäsenistä erovuorossa. Erovuoroisuus lasketaan siten, että liiton ensimmäisen toimintavuoden jälkeen on arvalla määrätty erovuoroon kaksi jäsentä liiton kotipaikkakunnalta ja kaksi muualta, seuraavana vuonna jäljellejääneistä samoin kaksi kummastakin ryhmästä, sitä seuraavana vuonna jäljellejääneet, minkä jälkeen erovuorot määräytyvät samassa vuorojärjestyksessä.
Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa sekä sihteerin.
Hallituksen tehtävänä on valvoa liiton etuja, hoitaa liiton asioita ja taloutta sekä vastata niistä, toteuttaa liiton kokousten päätökset ja kehittää liiton toimintaa. Hallitus on päätösvaltainen kun saapuvilla on vähintään viisi jäsentä, joista yksi on puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtaja. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.
Puheenjohtaja yhdessä kuuden hallituksen jäsenen kanssa muodostaa työvaliokunnan, jonka tehtävänä on hoitaa liiton juoksevia asioita ja valmistella asioita hallituksen kokouksia varten.
Puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja sihteeri muodostavat liiton puheenjohtajiston, jonka tehtävänä on hoitaa kiireellisiä asioita, valmistella asioita liiton muille elimille esiteltäviksi sekä hoitaa edustustehtäviä.
Puheenjohtajan, tai hänen ollessa estyneenä, varapuheenjohtaja tulee johtaa puhetta liiton ylimääräisissä kokouksissa, hallituksen kokouksissa sekä työvaliokunnan ja puheenjohtajiston kokouksissa.
7§
Liitto julkaisee Tekstiili-lehti nimistä aikakausilehteä, jonka tulee ajaa liiton tarkoitusperiä.
Liiton hallitus nimittää Tekstiililehdelle päätoimittajan. Lehden johtokuntana ja toimitusneuvostona toimii liiton hallitus.
Johtokunnan tehtävänä on vahvistaa ilmoitus- ja tilausmaksut, kirjoituspalkkiot, päätoimittajan palkkio ja lehden koko talousarvio sekä valvoa lehden taloutta.
Toimitusneuvoston tehtävänä on lähinnä neuvoa-antavana elimenä tukea päätoimittajan johdolla tapahtuvaa toimitustyötä.
Päätoimittajan tehtävänä on johtaa lehden toimitustyötä sekä vastata lehden taloudesta. Päätoimittaja esittää lehden ilmoitus- ja tilaushinnat, kirjoituspalkkiot sekä seuraavan vuoden talousarvion liiton hallituksen hyväksyttäväksi viimeistään lokakuun kuluessa ja jättää tälle vuosittain viimeistään helmikuun kuluessa lehden vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen edelliseltä vuodelta.
8§
Liiton toimi- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilien tulee olla päätettynä ja valmiina tilintarkastajille esitettäväksi vähintään kuukautta ennen vuosikokousta ja tilintarkastajien tulee palauttaa tilit viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta, kuitenkin maaliskuun loppuun mennessä.
9§
Liiton nimen kirjoittaa puheenjohtaja, kumpikin varapuheenjohtaja tai sihteeri, kukin erikseen.
10§
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa, jos sitä kannattaa vähintään ¾ äänestyksessä annetuista äänistä kahdessa liiton kokouksessa, joiden väliaika on vähintään kolme viikkoa ja joista toinen on vuosikokous.
11§
Liiton purkaminen edellyttää, että sitä kannattaa vähintään 4/5 äänestyksessä annetuista äänistä kahdessa peräkkäisessä liiton kokouksessa, joiden väliaika on vähintään kolme viikkoa ja joista toinen on vuosikokous.
Jos liitto puretaan tai lakkautetaan, on varat käytettävä liiton toimintaan läheisesti liittyvän luvallisen tarkoituksen edistämiseksi huomioonottamalla kuitenkin, että lahjoittajan laillisia määräyksiä noudatetaan.
12§
Kaikissa niissä kohdissa, joita ei ole edellä mainittu, noudatetaan voimassa olevaa lakia yhdistyksistä.
Nämä säännöt on hyväksytty ja merkitty yhdistysrekisteriin Helsingissä, oikeusministeriössä toukokuun 8 päivänä 1961.
18.5.1965 on oikeusministeriö hyväksynyt pykälien 2 ja 5 muutokset merkittäviksi yhdistysrekisteriin.
11.1.1972 on oikeusministeriö hyväksynyt pykälien 1 ja 7 muutokset merkittäviksi yhdistysrekisteriin.
Tällä sääntömuutoksella ei loukata jo saavutettuja jäsenoikeuksia.