Tekstiiliteollisuudessa käytettävät kemialliset suoja-aineet, erityisesti per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet eli PFAS-yhdisteet, ovat nousseet laajamittaisen huolen kohteeksi niin ympäristön, ihmisten terveyden kuin vesihuollon näkökulmasta. Näitä yhdisteitä on vuosien ajan käytetty vaatteiden, kodintekstiilien ja teknisten kankaiden likaa ja vettä hylkivien ominaisuuksien parantamiseen. Hyötyjen rinnalla piilee kuitenkin vakava ja pitkäkestoinen riski.
PFAS-yhdisteet tunnetaan yleisesti ”ikuisina kemikaaleina”, sillä ne hajoavat luonnossa äärimmäisen hitaasti tai eivät ollenkaan. Ne ovat myös erittäin liikkuvia: pesussa ja käytössä tekstiileistä irtoaa PFAS-yhdisteitä ja ne päätyvät osittain jätevesiin, ja kulkeutuvat jäteveden mukana puhdistamoille.
Suomen jätevedenpuhdistamoita ei ole suunniteltu PFAS-yhdisteiden poistamiseen. Ne perustuvat biologisiin, kemiallisiin ja fysikaalisiin käsittelyihin, jotka eivät tehoa näihin erittäin pysyviin yhdisteisiin. Näin ollen PFAS-yhdisteet päätyvät puhdistettuun jäteveteen ja leviävät edelleen vesistöihin tai kertyvät puhdistamolietteeseen, jota käytetään maataloudessa tai viherrakentamisessa. Pitkäketjuisten PFAS-yhdisteiden poistaminen vedestä on teknisesti mahdollista esimerkiksi käänteisosmoosin tai aktiivihiilisuodatuksen avulla, mutta nämä menetelmät ovat erittäin kalliita ja energiaintensiivisiä. Suurelle osalle jätevedenpuhdistamoja niiden käyttöönotto ei ole taloudellisesti realistista.
PFAS-yhdisteiden leviäminen ympäristöön ja vesivaroihin on vakava uhka vesihuollolle. Raakaveteen päätyessään ne voivat saastuttaa pohjavesialueita ja pintavesiä, jotka toimivat juomaveden lähteenä. Vesihuoltolaitokset joutuvat kantamaan kasvavan vastuun ongelmasta, jonka juurisyy on tuotannossa ja kulutuksessa – erityisesti tekstiilien kaltaisissa kuluttajatuotteissa, joissa PFAS-yhdisteitä käytetään edelleen, vaikka turvallisempia vaihtoehtoja on saatavilla. PFAS-vapaiden suoja-aineiden käyttö ei ole enää pelkkä eettinen valinta – se on välttämätön toimi yhteisen vesiturvallisuutemme varmistamiseksi. Tekstiiliala voi omilla päätöksillään merkittävästi vähentää näiden haitallisten yhdisteiden kulkeutumista jätevesiin ja vesistöihin. Alan muutos PFAS-vapaaksi voi myös parantaa yritysten kilpailuasemaa kuluttajien vaatimusten ja sääntelyn kiristyessä.
PFAS-yhdisteiden leviämisen torjuminen edellyttää ennaltaehkäisyä – ja tässä tekstiiliteollisuudella on keskeinen rooli. Kestävä tuotanto, vastuullinen suunnittelu ja ympäristötietoinen materiaalivalinta ovat yhdessä tehokkain keino tämän näkymättömän, mutta vaikeasti hallittavan ongelman ratkaisemiseksi.
Vesilaitosyhdistys on vesihuoltoalan yhteisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. Toimiva vesihuolto turvaa asukkaiden terveyden, puhtaan ympäristön ja elinkeinotoiminnan perusedellytykset. Tavoitteenamme on varmistaa vesihuoltolaitoksille riittävät taloudelliset ja osaamisresurssit, joiden avulla laitokset pystyvät tuottamaan asiakkailleen laadukasta ja toimintavarmaa vesihuoltopalvelua kohtuullisin kustannuksin.
Kuka: Riku Vahala
Työ: Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja
Ura: Ennen nykyistä tehtävää toiminut 15 vuotta Aalto-yliopistossa vesihuoltotekniikan professorina
Harrastukset: Sisä- ja ulkoliikuntaan sopivat tekstiilit ahkerassa käytössä