Suomen Tekstiiliteknillisen liiton ajankohtaisseminaari järjestettiin tällä kertaa Lahdessa, ja ajankohdallisesti kesällä, yhteistyössä LAB – Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Paikkana oli LABin Mukkulankadun kampus, joka toimii ISKUn entisessä huonekalutehtaassa. Päivään sisältyi seminaariesitysten lisäksi myös kierros LABin tiloissa.
”Ajankohtaisen tekstiilitiedon ja innostavien puheenvuorojen lisäksi haluamme tarjota näissä seminaareissa mahdollisuuden myös verkostoitua ja vaihtaa kuulumisia alan ihmisten kesken”, linjasi STTL ry:n varapuheenjohtaja Elina Ilén tervetulopuheessaan. Tämän vuoden seminaariaiheissa liikuttiin vastuullisuudesta varautumiseen, muotioikeudesta datanhallintaan ja digitalisaation parempaan hyödyntämiseen.
Kaupallista dataa ei hyödynnetä
Ivalo.com on verkkokauppa, jonka valikoima on valittu vastuullisuuskriteerien mukaan. Yrityksen vastuullisuusjohtaja Outi Pyy kertoi seminaariyleisölle ivalo.comin vastuullisuusvalidoinnista sekä siihen liittyen myös datankeruusta asiakasyrityksissä. Vastuullisuusvalidointia on kehitetty ivalo.comissa yhdistellen monia eri vastuullisuuden viitekehyksiä, ja niiden kriteereitä. Kriteerit myös tarkistetaan joka vuosi. Yrityksiä validoidessa kertyy myös paljon tietoa yrityksen toiminnasta, sekä kokonaisnäkemystä erityisesti vaatetusalan yritysten vastuullisuudesta ja yritysten omista käsityksistä vastuullisuuteen liittyen. Outi Pyy korostikin, että moni itseään vastuullisena pitävä yritys havaitsee validoinnin tuloksena, että omassa toiminnassa on paljon kehittämistä aiheeseen liittyen. Ivalo.comilta on mahdollista saada raportti, sekä myös konsultointia liittyen kehittämiskohteisiin yrityksen vastuullisuudessa, ja siinä, mihin erityisesti pitäisi kiinnittää huomiota. Pyyn mukaan yrityksissä yleisesti kerätään hyvin vähän dataa, ja usein datapisteet ovat epäolennaisia vastuullisuuden kannalta. Kaupallisen vastuullisuusdatan keräämisessä ja hyödyntämisessä on vielä paljon tehtävää.
Pyy muistutti myös inklusiivisuuden olevan yksi tärkeä vastuullisuuskriteeri, jonka puutteisiin ivalo.comissakin törmätään usein. Tärkeä osa inklusiivisuutta on riittävä kokovalikoima, erityisesti isoja kokoja on harvoin vaatetusyritysten valikoimissa tarjolla, vaikka tutkimusten mukaan naisista noin kolmannes on plus-kokoisia, eli he käyttävät EU46- tai sitä isompia kokoja.
Seminaarin puhujat: Markus Rosendahl/NP-Housukauppa, Jari Laine/Varusteleka, Jaana Keränen/VTT, Outi Pyy/Ivalo.com, Emilia Hodge/Berggren Oy
Muotioikeus
Emilia Hodge Berggren Oy:ltä tuntee erityisesti immateriaalioikeuksien juridiikkaa, ja on muun muassa kirjoittanut Muotioikeus-kirjan yhdessä Heidi Härkösen kanssa. Muotioikeus käsittää esimerkiksi tekstiilituotteiden suunnitteluun, valmistukseen, malleihin ja valokuviin liittyviä tekijänoikeus-, mallisuoja- sekä muita oikeudellisia kysymyksiä. Hodgen mukaan tyypillistä muotialalle on mahdollisten riita-asioiden sopiminen, kuten vaikkapa kiistat samankaltaisten kuosien käytöstä ja julkaisusta. Hodge esitteli lukuisia erilaisia esimerkkejä alalta, ja korosti, että IPR-oikeuksien hallinta ei ole helppo kokonaisuus yrityksille, jos yrityksessä ei ole mitään juridista osaamista ennestään.
Uusia ajankohtaisia kysymyksiä muotioikeuden alalla ovat kiertotalouteen ja tekoälyyn liittyvät kysymykset. Kiertotaloudessa voidaan materiaalien uudelleenkäytössä törmätä tuotemerkkien näkymiseen tuotteissa, jotka eivät ole alkuperäisen yrityksen suunnittelemia. Tekoäly taas tuo monia uusia pohdittavia asioita, esimerkiksi sen, millaisia lähdeaineistoja on käytetty tekoälyn kouluttamiseen, jos tekoälyä käytetään vaikkapa suunnittelun apuna.
Hodge vinkkasi seminaariyleisöä Suomen Muotioikeuden yhdistyksestä, eli Finnish Fashion Law Association:sta, joka järjestää tapahtumia aiheeseen liittyen. Myös Heidi Härkönen on julkaissut paljon materiaalia verkossa tekijänoikeuksista, joita löytyy muun muassa Research Gate -portaalista.
Make Europe Great Again
Varustelekan toimitusjohtaja Jari Laine avasi yrityksen viime vuosien strategista muutosta kohti lähituotantoa. Monen muun vaatteita tuottavan yrityksen tapaan myös Varusteleka on ollut hyvin Kiina-riippuvainen. Yrityksessä on nyt hyvin päämäärätietoisesti lähdetty etsimään tuotantopaikkoja Euroopan alueelta, ja siirretty tuotantoa lähemmäksi. Laineen mukaan toiveena oli alun perin löytää tuottajia myös Suomesta, mutta täältä ei löytynyt tekijöitä, joille tuotantoa olisi voinut siirtää.
Laine painotti huoltovarmuuden merkitystä tekstiilialalla, moni tärkeä toimiala ei tule toimeen ilman tehokasta tekstiilituotantoa, kuten esimerkiksi terveydenhuolto tai puolustusala. Epävarmassa maailmantilanteessa olisi tärkeää säilyttää, ja myös kasvattaa Euroopan tuotantokapasiteettia tekstiilialalla. Laine myös totesi, että Kiinassa on investoitu voimakkaasti automaatioon ja robotiikkaan, ja siellä tuotanto on tällä hetkellä erittäin tehokasta ja modernia. Hän toivoikin, että julkinen sektori painottaisi hankintojaan lähialueille, jolloin yritykset uskaltaisivat investoida uusiin teknologioihin, ja tekstiilituotanto olisi kilpailukykyistä myös Euroopan alueella.
Digitaalisuus ja vastuullisuus käsikädessä
Seminaarissa kuultiin esitykset myös VTT:n Jaana Keräseltä, aiheenaan digitaalinen tuotepassi ja juuri julkaistu Digitaalisen tuotepassin Pelikirja, sekä NP Housukaupan Markus Rosendahlilta, joka kertoi yli satavuotiaan lahtelaisyrityksen nykypäivän vastuullisuudesta. Yrityksessä on otettu monipuolisesti käyttöön digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet, ja sen avulla on kehitetty asiakkaille erilaisia palveluita, jotka tukevat myös vastuullista kuluttamista. Näihin puheenvuoroihin liittyvät jutut voit lukea syksyn Tekstiililehdestä.
Kiertotalouslaboratoriot
Seminaaripäivä alkoi vierailulla LABin Kiertotalouslaboratorioon, jossa voidaan muun muassa tunnistaa tekstiileitä NIR- ja FTIR-sprektometreillä. Tekstiilitunnistuksen parissa työskentelevä Enni Arvez kertoi materiaalikirjosta, ja haasteista kuitujen ja materiaalien tunnistamisessa. Materiaalit eivät aina ole sitä, mitä tuotemerkki lupaa, ja LABiin ollaankin pikku hiljaa keräämässä materiaalikirjastoa, josta löytyy materiaalisisällöltään todennettuja kankaita. Lajittelun haasteista voi lukea lisää syksyn Tekstiililehdestä. LABin kiertotalouslaboratorioista löytyy laitteistoa myös esimerkiksi muovien tunnistamiseen ja käsittelyyn, 3D-tulostukseen kierrätysmateriaaleilla, pyrolyysiprosessointiin ja pelletöintiin.
Tekstiililehden 1-numerossakin esillä ollut TAMKin ja LABin OHITE-hanke oli myös esillä seminaarissa, hankkeesta voi lukea lisää lehdestä sekä hankkeen omilta verkkosivuilta
